Ensinnäkin hyvää mennyttä ystävänpäivää kaikille! Kai muistitte viettää elämänne ihanimmat hetket ystävinne kanssa:)!
Ite voin sanoo, että vietin parhaitten kavereitteni, Valtterin ja Mikon kanssa älyttömän kivan päivän! Me aloimme suunnittelemaan jo parisen viikkoa ennen ystävänpäivää, että mitä voitaisi tehdä sinä päivänä. Sovittii sitten just viimeisenä päivänä et jos mentäis vaikkapa Amarilloon/Three Wingsiin syömään ja sen jälkee mentäis Valtterille katsomaan Suomen peliä Norjaa vastaan hirveitten mättöjen kera.
Päivä ei sitten mennykkään niin, miten pitikin.. Ei sitten mentykkään syömään suunitelmissa oleviin ravintoloihin eikä sekä keretty mennä katsomaan suomen peliä..., ainakaan Valtterilla, koska kerettiin katsoa toisen erän puolest välistä loppuun asti Kellomäen mäkkärillä! Kuitenkin ennen mäkki seikkailua, chillailtiin Veturissa ja käytiin nauttimassa ilmaisesta mini McFlurrystä, joka oli iha sika hyvä smartiessien kanssa, suosittelen käydä testaamassa jos ette vielä ole!
Oli kuitenkin pakko saada ruokaa ennenkun kaupat menee kiinni, niin lähdimme sitten kävelemään kohti Kouvolan Lidliä tosi oudoista reiteistä. Tohon outoihin reitteihin siis kuuluu muun muassa punnertaminen moottoritiellä sekä pelloissa käveleminen..
Kun oltii katsottu Suomenpeli loppuu ja syöty mäkkärissä, niin aloimme kävelemään takaisin Kuusankoskelle. Käveltii tosi pelottovan rakennuksen ohi, mistä oli rikottu kaikki ikkunat ja muutenkin oli pimeetä niin eipä ollut huvittavan näköinen. Meiän piti sen lisäks kävellä yhestä pururadasta joka oli sen pelottavan rakennuksen vieressä, jotta päästäis normille kävelytielle.. Oltii puolessa välissä pururataa ja sitte Mikko huutaa yhtäkkii et 'HUIJUMA KUKA TOI ON!?' ja sen jälkee kaks pelkuria eli mä ja Vatu alettii juoksee iha täysii ja huomattii et Mikko huijas meit vast silloku oltii juostu vähä matkaa.. No ei siin sen kummempaa.. Koko loppumatkan aikana jokane meist huus vähintää parisenkertaa ja jokasen huudon kanssa me kaikki kolme alettii juoksemaa iha täysii.. Kun Mikko huus viimisen kerran ja alettii juoksemaa, niin jostain syystä Vatu tarttu mun käteen eikä halunnut päästää irti:'D!
Kuitenkii juteltii siin Kellomäen mäkkäri-Kuusankosi matkal vähä jokasest asiast ja vaikka mentiikin välillä pelottavasti pururadoista ja punnerrettiin moottoritiellä, niin päästii elossa kotiin! Joten kaikki hyvin!
Ehotelkaa ja auttakaa mua keksimää ideoita,jotta voisin postailla useemmin! :)
Seuratkaa mua Instagramissakin - igdokke ja painamalla tuota oikealla olevaa Instagramin logoa, pääset suoraa mun profiiliin.
Still Alive!
